Yritysostokohde pitäisi tarkistaa jollain tavalla, jotta ei tulisi ikäviä yllätyksiä. Tämän kaikki käsittääkseni ymmärtävät. Mutta miten voidaan varmistaa, että olennaiset asiat saadaan selville? Ja ettei nyt vain tutkittaisi liikaa ja turhaan.
Monia houkuttelevia oikopolkuja voi tulla mieleen, mutta niitä pitkin ei yleensä kannata kulkea. Alla muutama esimerkki ja ajatukseni jokaisesta.
Tuttu bisnes
Jos jo tuntee bisneksen, niin ei kai konsulttien tarvitse niin tarkkaan katsoa esimerkiksi myynnin kehitystä ja ajureita?
Juju on siinä, että ei myyjäkään välttämättä tiedä tarkasti tai ollenkaan, että mikä arvonmäärityksen parametrien ja niiden lukuarvojen todellinen tila on. Ei ainakaan kovin tarkasti. Se ei siis riitä, että on hyvä luottamus osapuolten välillä. Se ei estä sitä, että keskusteluiden perusteella saatu kuva esimerkiksi kannattavuudesta, nettovelkapositiosta ja käyttöpääoman keskimääräisestä tasosta ja vaihtelusta, tai ylipäätään edellisten määritelmistä voi osoittautua vääräksi.
Silloin kavereista voikin tulla kyräileviä ei-kavereita. Se ei ole hyvä asia, varsinkaan jos halutaan jatkaa liiketoimintaa yhdessä. Myyjällä voi siis olla vilpitön, mutta virheellinen käsitys ostokohteen tilasta.
Hyvä luottamus
Jos on jo aika pitkään keskusteltu osapuolten välillä, ja hehän ovat tuttuja kavereita, niin ei tässä varmaankaan mitään ikävää tule eteen.
Luottamus ei kuitenkaan yksin riitä. Tähän pätee sama selitys kuin edelliseen. Sen lisäksi toki on kyse neuvottelutilanteesta, ja luonnollisesti kumpikin osapuoli hakee omaa etuaan. Tämä johtaa helposti eriäviin käsityksiin samoista tosiasioista.
Katsotaan vain ”isoa kuvaa”
Miksi katsoa yksityiskohtia, kun oikeastaan vain iso kuva kiinnostaa?
Kaikkia asioita pitää katsoa ainakin sen verran, että saa selville, onko kyse mahdollisesti isosta asiasta vai ei. Tähän ei ole oppikirjassa kunnollista ohjetta. Raportoiduissa numeroissa on aina harkintaa taustalla, minkä takia jokin pieni numero saattaa olla pieni raportilla vain sen takia, että se on asiallisesti virheellinen tai siitä puuttuu jotakin.
Pinnalta ei näe, mikä on olennaista, sillä tavallaan koko ajan etsitään myös sellaista, mitä luvuissa ei ole sisällä, vaikka pitäisi olla. Näitä ei saa kiinni, ellei tutki laajasti ja ymmärrä koko tuloslaskelman ja taseen rakennetta ja sisältöä riittävästi. Asiat on voitu kirjata muualle kuin luulisi, tai sitten niitä ei ole kirjattu ollenkaan. Voi olla puuttuvia kuluja ja velkoja ja velanluonteisia eriä. Kokonaisuuden ymmärtämiseksi tarvitaan ymmärrys yksityiskohdista ja niiden välisistä keskinäisriippuvuuksista.
Luotetaan virallisten lukujen oikeellisuuteen
Eikö riitä, että on noudatettu kirjanpitoperiaatteita ja että tilinpäätös on tilintarkastettu?
Ei riitä.
Toki pitää saada käsitys siitä, että kuinka oikein tai väärin luvut ovat kirjanpidon sääntöjen puitteissa. Mutta se ei yksin riitä. On sen lisäksi ymmärrettävä, mitä numerot tarkoittavat käytännössä. Mitkä reaalimaailman tapahtumat ja olosuhteet ajavat lukujen kehitystä?
Ensiksi on ymmärrettävä, että kaikkia asioita ei ole merkitty tuloslaskelmiin ja taseisiin.
Toiseksi tuottojen hyvältä näyttävää kehitystä ovat voineet ajaa kertaluonteiset tapahtumat, kun taas kustannustaso kehittyykin vakaasti ja jatkuvasti ylöspäin. Näin ollen pari hyvää vuotta tai vuoden osaa näyttää kirjanpidossa oikein hyvältä, mutta todellisuudessa onkin kyse vain hetken onnellisesta tilanteesta, joka kääntyykin heikommaksi kaupan jälkeen.
Asia voi olla toisinkin päin. Silloinkin on tärkeää ymmärtää todellinen käytännön asiaintila.
Miten tarkastelun syvyys sitten pitää asettaa?
Ei ole yleispätevää kaikkiin hankkeisiin sopivaa sääntöä. Tietyt asiat kuitenkin auttavat luovimaan sen jatkumon ääripäiden välillä, siis jatkumon, jonka toisessa päässä on ”katsotaan kaikki” ja toisessa päässä ”ei mennä yksityiskohtiin”.
Sen lisäksi, että substanssiosaaminen on korkealla tasolla, tarvitaan kokemusta. On tärkeää, että due diligence -työn käytännön tekijät ovat itse nähneet monenlaisia tilanteita ja aikoja. Pelkkä tarkistuslistan prikkaaminen ei riitä. Pitää ymmärtää, mitä esitetyt numerot ja niissä tapahtuneet muutokset tarkoittavat käytännössä. Lisäksi on ymmärrettävä, että näkyvillä olevat numerot eivät yleensä ole koko totuus.
